Eipä pikkukoiruus ja katit osaa odottaa, mitä huominen tuo tullessaan. Arki siis astuu kuvioihin eli lomailu loppuu ja työt jatkuu. Jännä nähdä miten karvakorvien yksin olo lähtee sujumaan. Harjoiteltu on, mutta eihän sitä ole malttanut olla työpäivän mittaista aikaa pois.
Loman viimeistä päivää ollaan vietetty leppoisissa merkein. Aamupäivällä kävimme Vilman ja jäsen J:n kanssa metsäretkellä ja hauskaa oli. Tässä todisteita:
Paikka on sama, jossa tapasimme torstaina emäntineen ja isäntineen Vilman Minttu-siskon ja Nemo-veljen. Vilma näytti Mintun rinnalla isolta tytöltä, mutta sitten paikalle saapui Nemo. Vilmassa tuli taas silmänräpäyksessä pikkulikka. Hyvinhän niillä pennuilla leikki sujui. Voi sitä riemua :) Viivi-äippä oli tietysti myös menossa mukana ja hienosti kyllä osaa lapsiensa kanssa toimia. Johdattipa äippä Nemon uimasillekin. Vilma tyytyi toistaiseksi riisumaan huopikkaan tassuistaan, mutta muuten talviturkki sai vielä jäädä. Mutta kuten yllä olevista kuvista voi huomata, vesi kyllä kiinnostaa ja näyttäisi siltä, että Vilmasta on kasvamassa ihka aito vesipeto.
Kissojen suhde Vilmaan on edelleen hieman pakkasen puolella, mutta kevätaurinko on sulattanut jäätä mukavaan tahtiin. Kissat ovat antaneet ymmärtää hyvin selvästi ketkä on talon kingejä. Haavereilta on onneksi vältytty, sillä Vilma lukee hienosti kissojen elekieltä ja osaa tarvittaessa ottaa etäisyyttä. Mutta luulenpä, että ystävyyssuhde alkaa hiljalleen orastaa. Annetaan aikaa..
Voi Vilma ressukkaa, kun jo pienenä joutuu tekemään kovasti töitä. Kaiken lisäksi likaistatyötä, kun kuonoa myöten on hiekassa. Niinpä- sehän se pikkukoirasta taitaa ollakin hauskaa, että oikein kunnolla sotkeutuu. - Niitä lasten iloja.
VastaaPoistaOlipa taas vaikea lähettää kommentia. Täytynee harjoitella. Sen äsken opein, että minun pitää muistaa ottaa sieltä se nimetön lähettäjäksi ja lähettäissä kaksoisnäpäyttää, jotta tulee kirjainyhdistelmä hyväksyttäväksi ja taas lähettää. Näin äiti harjoittelee.
VastaaPoistaKyllä tuo sotkeminen on jo itsessään palkka eli eipä tarvitse miettiä likaisentyönlisää :) Nytkö se kommentoinnin mysteeri selvisi!? Opetahan kansssaihmisillekin. Kommentteja on mukava lueskella :)
VastaaPoistaNäyttääpä NIIN tutulta tuo Vilman istuva lonkka-asento ;) Helmillä säilynyt edelleen... Sanomalehtien tuhoamisvimmakin on selvästi äidin puolelta periytyvää ;)
VastaaPoistaNuo koiruudet on niin fiksuja ja tiedonhaluisia, että lehtiä pitää lukea jo vauvaiässä :)
VastaaPoista