Nyt päivitellään!

Aika valuu sormien lävitse, eikä blogikaan ole itsestään päivittynyt. Kumma homma! Mutta melkoisesti elämämme on muuttunut sitten viime kirjoittelutuokion. Ihan ensimmäiseksi todettakoon, että Myy voi hyvin. Pitkän kaavan kauttahan se toipuminen sitten menikin. Liotusruoka ei siis tepsinyt vaan puukon alle katti joutui ja antibiootteja popsi kuurin jos toisenkin. Tuomiona on myös elinikäinen dieettiruoka, minkä pitäisi ehkäistä kivien uusiutumista. Toivoa sopii. Ruokatarjoilu on meillä jokapäiväinen show eri ruokavalioiden vuoksi. Ruokaa sinne ja ruokaa tuonne. Ei sinne! Omalle kupille mars! Kaikkeen tottuu.

Toinen merkittävä muutos on muutto uuteen ja ensimmäiseen omaan kotiin, minkä myötä ollaan saatu lisätilaa ja Vilperille oma pieni piha jota puutarhuroida. Vilma onkin erikoistunut maan mylläämiseen ja omenapuun oksien karsintaan, jippijaijee! ;) Kissatkin ovat sopeutuneet uuteen elinympäristöönsä mainiosti ja villit vinkeet ovat palanneet. Etenkin Nuusku saa iltaisin kunnon hepulikohtauksia. Silloin on parree pysyä pois tieltä.

Vilman kanssa hommat etenee treenimäärästä riippuen. Aina se vaan takaraivossa kolkuttaa, että pitäisi ehtiä enemmän. Voisiko jäädä opintovapaalle kouluttaan koiraa? ;) Kyllä sen huomaa, että näin pimeään aikaan mettä-/koulutus- reissut on minimissään, kun ak:n mielikuvitus kehittelee kaikenmaailman mörkösiä pimeällä kelillä ja valoisa vapaa-aika on vähissä. Mutta viime lauantaina me päästiin aloittelemaan näyttelyharjoituksia. Mukana olivat sisko Minttu, isosisko Helmi ja pikkumäykyt Sirkku & Messi sekä Iitu. Viivi-äippäkin oli mukana, mutta ei sen tarvinut treenata, kun se on niin hyvä :) Alkuunhan meidän tyttösen päässä kuului vaan priiii, täällä on kamuja, lääh lääh, leikitään! Mutta kyllä sieltä lopulta löytyi se ihanuus, joka jaksaa vähä keskittyäkin tekemiseen. Kotiläksynä meillä on seisomisharjoittelut. Ei uskoisi, että hännän huiskutuskin on hukassa! Mutta liikkeet on kuulemma hyvät, jes! Niin ja onhan meidän tytsy nyt trimmattukin ihan kunnolla. Älkää peljätkö, ak. ei ollut saksissa kiinni vaan kasvattajan kokemukseen luotimme.

 Ennen trimmausta

ja kampaajakäynnin jälkeen.

Hermoja pidellyt

Ärripurreja meinaa lennellä, sillä Myy on aloittanut uudelleen vääriin paikkoihin pissaamisen. Nyt ei enää jäädä seuraamaan, vaan lääkäriaika on varattu fyysisen syyn poissulkemiseksi. Saa nähdä löytyykö selittävää tekijää vai onko kyse käytöshäiriöstä. En tiedä kumpaa "toivoisi" enemmän, sillä käytöshäiriöt voivat olla vaikeammin hoidettavissa, mutta kuka nyt toivoisi ystävänsä olevan sairas. No jospa olisimme keskiviikkona tämän asian suhteen hieman viisaampia. Tätä "pikku ongelmaa" lukuun ottamatta kissat elelee entiseen malliin.

Vilman damiharjoittelu on edennyt askeleen eteenpäin, kun otimme damin lenkkeilemään kanssamme. Joskus sitä ei vaan heti osaa laskea 1+1. Vilma nimittäin tykkää kanniskella lenkillä mitä milloinkin. Kaljatölkit on ehkä suosikkilistan numero yksi. Mutta nyt damin pitäminen onnistuu (ainakin jollain lailla) sisälläkin, kun vähän kaulasta samalla rapsuttelee. Tyttö on nautiskelija ;) Tosin dami ei vielä kovin kauan suussa pysy, mutta askel kerrallaan.

Kotiläksyjä ollaan muutenkin harjoiteltu, esim. maahanmenoa. Useimmiten pelkästä käskysanasta ja käsimerkistä seuraa ensin villiä kengurumaista poukkoilua, jonka jälkeen pää kallistuu kera katseen - "niin siis mitä minun pitikään tehdä". Siispä harjoittelemme vielä herkkuapujen kera, mutta pitäähän Vilmalle välillä tarjota mahdollisuuksia yrittää hoksata itse :)

Vilma on kutku -  tullut emäntäänsä? Ohjelmassa on siis ollut tassukarvojen siistimistäkin. Saa nähdä miten meille käy, kun alkaa operaatio korvakarvat. Ohennussaksien saapumista siis odotellessa. Voipi olla, että meitä ei sitten näy pariin viikkoon päivänvalossa ;)