Tänään karvalauma sai jäädä ensimmäistä kertaa pidemmäksi aikaa ilman kaksijalkaisia. Töihin lähtiessäni Aava osoitti hyvin selkeän mielipiteensä portin taakse vangitsemisestaan. Hyljätyn riepu paran itkuvirsi oli toki sydäntä riipaisevaa, mutta arjen oli alettava. Tokihan olemme yksinoloa harjoitelleet jo aiemmin, mutta lyhyempiä aikoja. Onnekseni minun on nyt alkuun mahdollista tehdä hieman lyhyempiä päiviä ja tänäänkin hipsin kotiin jo viiden tunnin töissä olon jälkeen. Mitä ilmeisimmin aika oli täällä kotosallakin sujunut ongelmitta. Tuhot 0, pissoja lattialla 0 ja vastassa uneliaan näköisiä musteja, eikä naapureitakaan ole vielä käynyt oven takana.. HUH!
 |
| Aava 10vk |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti