Kyllä, laitoin ohraa kasvamaan kissoille. Kyllä, muistin jopa kastella viljemääni. Kyllä, huolehdin riittävästä auringonvalosta. Kyllä, hoidin kasvustoa kaikinpuolin antaumuksella. Kyllä, siivosin mullat ja ohran alut pöydältä, tuolilta ja lattialta. Kyllä, totesin että on minulla aktiivisia ja osallistuvia kissoja - pikku puutarhurit!
Eilen kävin katsomassa pikku musteja. Käytiin metsäretkellä ja kyllä näki, että pikku metsänolentoja nuo flatit tosiaan on. Sopii minulle :) Selvästi näki kuinka pikkuiset nautti tutkia ympäristöä ja vapaana juoksentelusta. Ja hienosti osasivat tulla pillikutsusta katsomaan, mitä hyvää/kivaa olisi tarjolla. Lähihakuakin treenasivat napusilla. Arvatkaapa olinko loppupäivän suu maireana. Ihastuttavia! Ja arvata saattaa kuka oli mielestäni se kaikkein ihanin :) Mitä, mitä missä muka puolueellisuutta havaittavissa? Vaalit meni jo.
Tänään pentulauma on pienentynyt jo yhdelle ja pian porukka hupenee entisestään. Maailmalle lähtevistä pennuista Vilma saa olla mamman helmoissa kaikkein pisimpään. Mutta lähestyy se Vilmankin muutto - jännittävää ja odotusta kihelmöivää aikaa. Kasvattajan roolia ei kyllä käy kateeksi, kun joutuu heipat pienokaisille sanomaan. No Vilmaa Tiina pääsee ainakin näkemään ja meneehän yksi tyttösistä hänen ystävälleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti