Tänään TOKOssa oli aiheena noutoharjoitus ja seuraamisen tempon vaihdokset. Saimme hyviä vinkkejä, miten kehittää noutoa mm. lisäämällä varmuutta kapulan suussa pysymiseen. Vilman ote on noutajamaisen pehmeä ja kapulan luovutus hieman turhankin nopeaa. Kertaakaan Vilma ei kapulaa varsinaisesti tipauttanut, mutta löysäsi ennen kiitos-käskyä käteeni. Lisäksi treenattiin erikseen perusasentoon palaamista ja palautusvauhtia. Ihan hyvällä mallilla liike on siihen nähden, kuinka vähän ollaan kapulalla noutoja treenattu.
Tempossa otettiin tällä erää vain hidasta seuruuta. Ihan alkuun meinasi Vilman peppu painua maahan, mutta vain pari kertaa, kunnes neiti oivalsi treenin idean. Normi-hidas vaihdos sujui myös ongelmitta. Taitava tyttö! Tänään taas tiedostin, kuinka paljon mielihyvää Vilman kanssa treenaaminen tuottaa ja kuinka paljon helpompaa Vilman kanssa on nykyisin olla muiden koirien läsnäollessa.
Koska koirakoita ja kouluttajia oli yhtä monta, päätimme vetää lyhyen tehotuokion ja siirtyä naapurikentän laidalla katsastaan TOKO-kokeita. Se olikin itselleni ihan ensimmäinen kerta, eikä se nyt niin mahdottomalta näyttänyt. Sanoisin, että hyppy ja seuraaminen paremmalle tolalle, niin voitais jo joku tulos napatakin. Ykkönen vaatisi vielä vähän enemmän työtä :)
Ou fuck, unohdin ilmottaa poissaolon... Mut hei, teho-opetus on tosi hyvä aina välillä ja koetta seuraamalla oppii kovasti. Huomaa myös, kuinka keskeneräisten koirien kanssa osa tulee kokeeseen, ja ettei se paraskaan koira aina automaattina siellä toimi :) Aina on yllätysmomentteja, sekä hyvään että huonoon suuntaan :) Ei muuta ku treeniä vaan ja pian möllikokeisiin! :)
VastaaPoista