Lottovoitto!

Riemu repesi, kun saimme viestin vapautuneesta paikasta OKK:n mölli-aloryhmässä. Alkuun luulimme ryhmän olevan sama, jossa siskolikka Helmi treenaa. Tämä tieto aiheutti "pientä" jännitystä, sillä onhan Helmi paljon meitä edellä. Miten pärjäisimme moisessa ryhmässä..? Mutta kun tuo itsensä nolaaminen on jo tuttua hommaa, niin mikseipä edes yritettäisi.. Onneksemme ohjaaja olikin ilmoittanut väärän ajan ja siispä treenaammekin melkein siskolikka Taikanautin ryhmässä. Onhan muut tuossakin ryhmässä meitä pidemmällä, mutta perästä kuuluu :) Treenejä on nyt kahdet takanapäin. Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin perusasentoa, seuraamista, kääntymisen alkeita ja paikkamakuuta sekä hyppyä omatoimisesti. Hyppy oli meille aivan uusi juttu ja todellakin vaatii treeniä. Toisella kertaa katsottiin myös paikkamakuuta ja lisäksi luoksetuloa sekä liikkeestä maahanmenoa. Paikkamakuut näyttää olevan ihme ja kumma meidän bravuuri, vaikka ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Muihin liikkeisiin pitäisi saada nopeutta ja hyvin paljon on pientä tai vähän isompaa parannettavaa/korjattavaa. Jännä miten paljon sitä tekee ohjaajana pöljiä asioita ilman, että itse niitä huomaa. Ihan loistavaa, että joku on niistä huomauttamassa! Siis täh, teen mitä?

Nome on jäänyt nyt vähän taka-alalle, vaikka ajatuksena oli treenata sitä loppu syksy. Kertaalleen käytiin yhteistreeneissä Tupoksen pelloilla. Vilmalle tehtävät oli aika haastavia mm. pitkien etäisyyksien vuoksi. Ollaan siis treenattu aivan liian lyhyitä matkoja, apua! Linjat ei ollut linjoja, sillä Vilma vaan viipotti nokka maassa ja markkeerauksissa etäisyyksien arvioiminen oli hukkateillä, mutta kyllä siellä jokunen onnistuminenkin oli mukana. Onneksi.

Eilen Vilma oli päättänyt "maistella" omatoimisesti uutta ruokaansa. Töistä kotiin palatessamme vastassa oli oksennusta ja outo koira, jolle ei ruoka maistunut ja joka vain paisui ja paisui.. Mitä ihmettä? Sitten huomasin ruokasäkin, joka oli huomattavasti huvennut. Voihan är ja mur! Taitaa uusi ruoka ainakin maistua. Vilman ruokavalio on kokenut nyt viime aikoina muutoksia, kun etsimme "sitä oikeaa". Alkuperäisestä ruoastahan Vilman silmät rähmi huomattavasti. Acanan hajuhaitat (prööt!) ei innostanut ak:tta ja nyt siis kokeilussa Orijen. Samalla Nuuskun ruokavalio palautui Hill'siin, kun edellisellä muonalla turkki ei oikein pysynyt kunnossa. Myy saa tyytyä omaan sapuskaansa, kun muuta ei saa syödä, mutta näyttääpä tuo ainakin maistuvan.. Ilokseni huomasin, että eräästä nettikaupasta saan tilattua kaikkien ruoat kerralla - jopa Myyn muonan, jota luulin myytävän vain eläinlääkäriasemilla.

Tänään käytiin Hiukkavaarassa Filureiden tokotuksessa. Kotiläksyksi saatiin mm. pepputreeniä Vilmalle, vaikka eipä tuo itsellekään pahaksi olisi.. mutta nyt minun kotiläksyksi jäi opetella ottamaan askelia ja kääntymään 90 astetta. Eikö kuulostakin vaikealle!? ;) 

Ai niin ja ilmoittauduttiin näytelmiin.. Suuntana siis Kajaanin KV tammikuussa. Melkein viimeinen mahdollisuus osallistua nuorten luokkaan. Sinne siis! Menestyspaineita ei ole. Tahdon vain kuulla mitä mieltä Vilmasta ollaan tässä kehitysvaiheessa, mutta saa neiti hoikistua siihen mennessä, ettei sentään pläskiksi tuomita ja toivottavasti karvat pysyisi matkassa sinne asti. Viime vuonna samaan aikaan oli melkein kalju.. Jännitystä elämään :)

Nyt viettämään tyttöjen iltaa. Saatiin Vilman kanssa jäsen J:n veljentytöt (Viivi & Saaga) hoitoon, kun miesväki lähti reissun päälle. Hoitolaiset ovat olleet ainakin tähän saakka varsin mallikelpoisia otuksia. Toivottavasti pysyvät sellaisina.